Tag: sairaus

Kunto sairauden aikana: kuinka fyysinen aktiivisuus vähentää sairauden riskiä

Fyysinen kunto on tärkeä osa ihmisen pitkää elämää, koska se lisää ihmisen henkisiä kykyjä. Kuitenkin saavuttaakseen fyysisesti hyväkuntoisen kehon täytyy käydä läpi kovia harjoituksia.

Säännöllinen kuntoilu ja fyysinen aktiivisuus tarjoavat lukuisia etuja, mukaan lukien erilaisten sairauksien riskin merkittävä väheneminen. Liikunnalla on keskeinen rooli yleisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä vaikuttamalla positiivisesti erilaisiin fysiologisiin järjestelmiin.

Kunto sairauksien aikana

Jopa se tuntuu jossain määrin helpommalta. Vaikein puoli on ylläpitää sitä koko elämän ajan. Joten aina, kun henkilö sairastuu, hänen on mentävä ylimääräisiä kilometrejä huolehtiakseen kehostaan ​​palatakseen normaalitilaan. Tällöin ruokavalioon ja fyysiseen kuntoon on kiinnitettävä asianmukaista huomiota. Toinen tärkeä komponentti on palautuminen.

Nykymaailmassa, jossa ihmisillä on taipumus siirtyä istuvaan elämäntyyliin, fyysiset harjoitukset ovat tulleet välttämättömyyteen erityisesti henkilöille, jotka kärsivät fyysisistä sairauksista, kuten skolioosista, selkäydinvammoista jne. Jopa lääkärit neuvovat potilaita tekemään aerobisia harjoituksia, kun he kärsivät tällaisista sairauksista. koska se tarjoaa heille monia etuja:

  • Sydän- ja verisuonisairaudet: Harjoitukset pitävät ruuansulatus- ja verenkiertoelimistön kunnossa, mikä antaa kestävyyttä ja voimaa voittaa jokapäiväiset taistelut, joita he käyvät oman kehonsa kanssa. Se auttaa myös pitämään sykkeen normaalina.
  • Hengitysongelmat: Joillakin ihmisillä on astma, tonsilliitti tai muita hengitysongelmia. Siksi aamukävely raittiiseen ilmaan on välttämätön tällaisille ihmisille.
  • Diabetes: Diabeettiselle potilaalle säännöllinen kävely tai mikä tahansa fyysinen aktiivisuus on välttämätöntä, koska se auttaa pitämään verensokeritason hallinnassa.

Miten fyysinen harjoitus auttaa sairauden aikana?

Kaikenlaisen sairauden aikana ihmiset ajattelevat, että täydellinen vuodelepo parantaa heidät tietyn ajan kuluttua, mutta yleisesti on havaittu, että ne, jotka sisällyttävät liikunnan rutiineihinsa, paranevat nopeammin.

Fyysisesti huonokuntoinen menettää jonkin ajan kuluttua myös kärsivällisyytensä ja suvaitsevaisuuden. Siksi aerobiset tai hengitysharjoitukset tulisi tehdä juuri sillä hetkellä, sillä se ei vain tee henkilön kehosta sopivaksi, vaan antaa myös henkistä sitkeyttä selviytyä tilanteesta.

Myös tapaturman kärsineitä kehotetaan käymään fysioterapiassa. Samoin mielenterveyshäiriöpotilaille ei ole muuta parannuskeinoa kuin jooga ja meditaatio. Se ei ainoastaan ​​auta henkilöä saavuttamaan fyysistä kuntoa, vaan myös täyttä hyvinvointia eli fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Näin kunto auttaa vähentämään sairauksia:

  1. Sydänterveys: Säännöllinen liikunta vahvistaa sydäntä, parantaa verenkiertoa ja auttaa ylläpitämään tervettä verenpainetta. Se tukee myös verisuonten laajentumista ja joustavuutta, mikä vähentää sydänsairauksien, sydänkohtausten ja aivohalvausten riskiä.
  2. Painonhallinta: Fyysinen aktiivisuus auttaa hallitsemaan painoa polttamalla kaloreita ja lisäämällä aineenvaihduntaa. Terveen painon ylläpitäminen vähentää lihavuuteen liittyvien sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien ja tiettyjen syöpien riskiä.
  3. Parempi insuliiniherkkyys: Säännöllinen liikunta lisää insuliiniherkkyyttä, mikä on ratkaisevan tärkeää verensokeritason säätelyssä. Tämä vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen ja auttaa hallitsemaan jo diagnosoitujen potilaiden tilaa.
  4. Vahvempi immuunijärjestelmä: Liikunta vahvistaa immuunijärjestelmää edistämällä immuunisolujen kiertoa ja parantamalla niiden kykyä havaita ja torjua infektioita. Vahvempi immuunijärjestelmä vähentää infektioiden ja kroonisten sairauksien riskiä.
  5. Luun terveys: Painoa kantavat harjoitukset, kuten painonnosto, kävely ja lenkkeily, vahvistavat luita ja auttavat ehkäisemään sairauksia, kuten osteoporoosia, joka voi johtaa murtumiin ja luukadoon.
  6. Mielenterveyden edut: Fyysisellä aktiivisuudella on positiivinen vaikutus mielenterveyteen vähentämällä stressiä, ahdistusta ja masennusta. Näiden tekijöiden hallinta vähentää epäsuorasti stressiin liittyvien sairauksien ja mielenterveyshäiriöiden riskiä.
  7. Hormonisäätely: Säännöllinen liikunta auttaa säätelemään hormoneja, mukaan lukien ne, jotka ovat vastuussa ruokahalun hallinnasta, stressivasteesta ja aineenvaihdunnasta. Tasapainoiset hormonitasot edistävät yleistä terveyttä ja ehkäisevät hormonaalista epätasapainoa, joka voi johtaa sairauksiin.
  8. Ruoansulatuskanavan terveys: Fyysinen aktiivisuus voi edistää ruuansulatusta edistämällä tervettä ruoansulatuskanavan liikettä ja vähentämällä ummetuksen ja ruoansulatushäiriöiden riskiä.
  9. Kierto ja hapen toimitus: Liikunta parantaa verenkiertoa ja hapen toimitusta soluihin koko kehossa. Tämä tukee elinten optimaalista toimintaa ja vähentää erilaisten huonoon verenkiertoon liittyvien sairauksien riskiä.
  10. Vähentynyt tulehdus: Krooninen tulehdus liittyy lukuisiin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin, diabetekseen ja tiettyihin syöpiin. Säännöllinen harjoittelu on anti-inflammatorinen vaikutus, mikä vähentää kehon yleistä tulehdustaakkaa.
  11. Parempi keuhkojen toiminta: Aerobinen harjoittelu parantaa keuhkojen kapasiteettia ja toimintaa, mikä on ratkaisevan tärkeää hengityselinten terveyden ylläpitämisessä ja keuhkosairauksien riskin vähentämisessä.
  12. Syöpäriskin vähentäminen: Säännöllinen fyysinen aktiivisuus on yhdistetty pienentyneeseen riskiin sairastua tiettyihin syöpiin, mukaan lukien rinta-, paksusuolen- ja keuhkosyöpä. Tarkkoja mekanismeja tutkitaan edelleen, mutta harjoituksen uskotaan vaikuttavan tekijöihin, kuten hormonien säätelyyn ja immuunitoimintaan.

Harjoittelemalla johdonmukaista kuntoilua yksilöt voivat vähentää merkittävästi riskiään sairastua moniin sairauksiin. Erilaisten harjoitusten, kuten sydän- ja verisuoniharjoittelun, voimaharjoittelun, joustavuusharjoittelun ja rentoutumistekniikoiden sisällyttäminen voi tarjota kattavia terveyshyötyjä.

Varotoimet, jotka on toteutettava ennen minkään fyysisen toiminnan suorittamista

Harjoittelun tyyppi on aina päätettävä hänen kehon vajaatoimintansa perusteella. Aivan kuten lääkkeet ovat erilaisia ​​jokaiseen vaivaan, samoin on harjoitukset. Kannattaa aina neuvotella lääkärin kanssa ennen minkäänlaista liikuntaa tai harjoittelua sairauden aikana, muuten se voi vaikuttaa heihin huonosti.

Väärällä tavalla tehdyt harjoitukset voivat rikkoa lihaksia ja hermoja, mikä voi osoittautua vaaralliseksi pitkällä aikavälillä. Siksi harjoituksia tehdessä tulee aina ensin tarkistaa turvatoimenpiteet. Kuten, jos henkilöllä on astma ja hän käyttää inhalaattoria, niin hänen tulee kantaa sitä myös kentällä tai koulutuskeskuksissa.

Onko liikunta hyvää sairauden aikana?

Harjoittelu sairauden aikana on vivahteikas päätös, joka riippuu sairauden vakavuudesta, kokemistasi oireista ja yleisestä terveydentilastasi. Yleensä lievä tai kohtalainen liikunta voi olla hyödyllistä joillekin henkilöille tiettyjen sairauksien aikana, mutta on tilanteita, joissa liikuntaa tulisi välttää. Tässä on ohje, jonka avulla voit määrittää, sopiiko liikunta sinulle sairauden aikana:

Milloin harjoituksesta voi olla hyötyä

  1. Lievät oireet: Jos sinulla on lievä flunssa, matala kuume tai vähäisiä oireita, kevyt liikunta, kuten kävely, lempeä venyttely tai jooga, saattaa olla hyödyllistä. Liikunta voi parantaa verenkiertoa, kohottaa mielialaa ja lievittää joitain oireita.
  2. Rutiinin ylläpitäminen: Jos olet tottunut säännölliseen liikuntaan ja voit tarpeeksi hyvin, kevyen tai kohtalaisen liikunnan harrastaminen saattaa auttaa sinua ylläpitämään rutiiniasi ja ehkäisemään rasitusta.
  3. Matala-intensiteetit aktiviteetit: Matalatehoiset harjoitukset, kuten kävely tai pyöräily paikallaan, voivat edistää lempeää liikettä aiheuttamatta liiallista rasitusta kehollesi.
  4. Stressin helpotus: Harjoittelulla voi olla stressiä lievittäviä vaikutuksia ja se voi vapauttaa endorfiineja, mikä saattaa auttaa sinua tuntemaan olosi paremmaksi.

Milloin harjoittelua tulisi välttää

  1. Kuume: Jos sinulla on kuumetta, on yleensä suositeltavaa välttää liikuntaa, kunnes kehosi lämpötila palaa normaaliksi. Kuumeharjoittelu voi nostaa kehon lämpötilaa entisestään ja mahdollisesti pahentaa tilaasi.
  2. Vaikeat oireet: Jos sinulla on vakavia oireita, kuten äärimmäistä väsymystä, kehon kipuja, hengitysvaikeuksia tai huimausta, on tärkeää priorisoida lepo ja palautuminen. Intensiivinen harjoittelu voi pahentaa näitä oireita ja viivyttää paranemisprosessia.
  3. Tarttuva sairaus: Jos sairautesi on tarttuva, kuten flunssa tai virusinfektio, on parasta välttää julkisia tiloja, kuten kuntosalia, jotta tauti ei leviä muille.
  4. Loukkaantumisriski: Kun olosi ei ole paras, koordinaatiosi ja tasapainosi voivat heiketä, mikä lisää loukkaantumisriskiä harjoituksen aikana.
  5. Lääketieteelliset olosuhteet: Jos sinulla on krooninen sairaus tai käytät lääkkeitä, on suositeltavaa keskustella terveydenhuollon tarjoajasi kanssa ennen harjoittelua sairauden aikana.

Tärkeimmät huomiot

  1. Kuuntele kehoasi: Kiinnitä huomiota siihen, miltä kehosi tuntuu. Jos harjoitus saa sinut tuntemaan olosi huonommaksi tai huomattavasti väsyneeksi, se on merkki lepäämisestä.
  2. Nesteytys ja ravitsemus: Pysy nesteytettynä ja syö ravitsevia ruokia immuunijärjestelmän ja palautumisen tukemiseksi.
  3. Muokkaa intensiteettiä: Jos päätät harjoitella, vähennä intensiteettiä ja kestoa. Keskity lempeään liikkeeseen intensiivisen harjoituksen sijaan.
  4. Lepo ja palautuminen: Riittävä lepo on elintärkeää palautumisen kannalta. Jos olet epävarma, priorisoi lepoa, kunnes oireesi paranevat.
  5. Käänny terveydenhuollon ammattilaisen puoleen: Jos olet epävarma harjoittelusta sairauden aikana tai sinulla on taustalla olevia terveysongelmia, on suositeltavaa kääntyä terveydenhuollon tarjoajan puoleen saadaksesi henkilökohtaista ohjausta.

Viime kädessä päätös harjoittaa sairauden aikana tulee perustua yksilöllisiin olosuhteisiin. On tärkeää priorisoida terveyttäsi ja hyvinvointiasi, ja toisinaan se tarkoittaa, että annat kehollesi sen parantumiseen tarvittavan ajan lisäämättä harjoituksen aiheuttamaa stressiä.

Auttaako kuntoilu parantamaan immuunijärjestelmääsi?

Kyllä, kunto ja säännöllinen fyysinen aktiivisuus voivat vaikuttaa positiivisesti immuunijärjestelmään. Kohtuullisen liikunnan katsotaan yleisesti olevan hyödyllistä immuunijärjestelmän toiminnalle, mikä auttaa vahvistamaan elimistön puolustusmekanismeja ja vähentämään infektioriskiä. On kuitenkin tärkeää löytää tasapaino, sillä liiallisella harjoittelulla voi olla päinvastainen vaikutus ja tilapäisesti tukahduttaa immuunitoimintaa. Näin kunto tukee immuunijärjestelmää:

  1. Tehostettu immuunivalvonta: Säännöllinen liikunta edistää immuunisolujen kiertoa koko kehossa, jolloin ne havaitsevat mahdollisia uhkia ja reagoivat niihin tehokkaammin.
  2. Parantunut verenkierto: Harjoitus lisää verenkiertoa, mikä auttaa immuunisoluja liikkumaan vapaasti ja saavuttamaan infektiokohteita tehokkaammin.
  3. Stressin vähentäminen: Fyysinen aktiivisuus laukaisee endorfiinien vapautumisen, mikä voi vähentää stressihormoneja, kuten kortisolia. Kroonisen stressitason alentaminen tukee immuunijärjestelmän toimintaa, sillä pitkäaikainen stressi voi heikentää vastustuskykyä.
  4. Tehostettu lymfaattinen toiminta: Immuunitoiminnassa tärkeä rooli lymfaattinen järjestelmä hyötyy liikkeestä. Liikunta auttaa imusolmukkeiden kiertämistä, mikä auttaa poistamaan myrkkyjä ja kuona-aineita.
  5. Tulehdusta ehkäisevät vaikutukset: Säännöllisellä fyysisellä aktiivisuudella voi olla tulehdusta estäviä vaikutuksia kehossa, mikä vähentää kroonista tulehdusta, joka voi ajan myötä heikentää immuunijärjestelmää.
  6. Antioksidanttituki: Liikunta stimuloi antioksidanttien tuotantoa, jotka suojaavat soluja vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta. Tämä suoja tukee immuunisoluja ylläpitämään optimaalista toimintaa.
  7. Parempi hengitysteiden terveys: Aerobinen harjoittelu parantaa keuhkojen kapasiteettia ja toimintaa, mikä on välttämätöntä hengityselinten terveydelle ja hengitysteiden infektioiden ehkäisyyn.
  8. Terve painonhallinta: Terveen painon ylläpitäminen säännöllisen liikunnan avulla on yhteydessä parempaan immuunijärjestelmään. Liikalihavuus voi johtaa krooniseen matala-asteiseen tulehdukseen, joka vaikuttaa negatiivisesti immuniteettiin.
  9. Unen laatu: Säännöllinen fyysinen aktiivisuus parantaa unen laatua. Laadukas uni on välttämätöntä immuunijärjestelmän palautumisen ja optimaalisen toiminnan kannalta.
  10. Hormonisäätely: Liikunta auttaa säätelemään hormoneja, mukaan lukien ne, joilla on rooli immuunitoiminnassa. Tasapainoiset hormonitasot tukevat immuunivasteita.
  11. Suoliston mikrobiomi: Liikunta voi vaikuttaa positiivisesti suoliston mikrobiomiin, jolla on merkittävä rooli immuunijärjestelmän terveydelle ja yleiselle hyvinvoinnille.

Tärkeitä huomioitavia seikkoja

  • Valvonta: Kohtuullinen liikunta on yleensä hyödyllistä immuuniterveydelle. Intensiivinen, pitkäaikainen harjoittelu saattaa väliaikaisesti tukahduttaa immuunijärjestelmän, varsinkin jos sitä ei ole tasapainotettu asianmukaisella palautumisella.
  • Lepo ja palautuminen: Riittävä lepo harjoitusten välillä on ratkaisevan tärkeää ylikuormituksen estämiseksi ja immuunijärjestelmän optimaalisen toiminnan varmistamiseksi.
  • Yksilöllinen variaatio: Jokaisen ihmisen immuunivaste harjoitteluun on ainutlaatuinen. Sellaiset tekijät kuin ikä, kuntotaso ja yleinen terveys vaikuttavat liikunnan vaikutukseen vastustuskykyyn.
  • Nesteytys ja ravitsemus: Nesteytys ja tasapainoinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja, tukee edelleen immuunijärjestelmää.
  • Konsultointi: Jos sinulla on aiempaa terveydentilaa, on hyvä neuvotella terveydenhuollon tarjoajasi kanssa ennen uuden harjoitusohjelman aloittamista varmistaaksesi, että se sopii tilanteeseesi.

Kaiken kaikkiaan säännöllisen kuntoilurutiinin ylläpitäminen, joka sisältää yhdistelmän sydän- ja verisuoniharjoituksia, voimaharjoittelua, joustavuutta lisääviä aktiviteetteja ja lepopäiviä, voi edistää vahvaa ja kestävää immuunijärjestelmää.