Kunto ja ahdistus. Voiko kunto auttaa ahdistukseen?

Ahdistus on tunne, joka syntyy äkillisistä häiriöistä sujuvassa elämässä. Ahdistuneisuuden impulsiiviset reaktiot nähdään verenpaineen nousuna, käsien/jalkojen tärisemisenä, vartalon vapinana, hikoiluna jne. Joskus se johtaa jopa pahempiin tilanteisiin, kuten sydänkohtauksiin tai masennukseen. Se tapahtuu yleensä henkisesti huonokuntoisille. Näin ollen kunto ja ahdistus liittyvät toisiinsa, mutta käänteisellä tavalla.

Ihminen ei voi ennakoida kaikkia tilanteita ja hallita kaikkia elämänsä puolia. Mutta he voivat ehdottomasti seurata reaktiota siihen. He voivat varmasti reagoida siihen hedelmällisesti ja olla valmiita kohtaamaan kaikki vastoinkäymiset. Tämä voidaan saavuttaa henkisen vakauden ja kunnon avulla. Ihminen voi voittaa kaikki onnettomuudet, jos hänellä on henkistä kykyä käsitellä ahdistusta lujuudella ja huolettoman rauhallisella mielellä.

Ovatko kuntoilu ja ahdistus yhteydessä toisiinsa?

Kunto ja ahdistus ovat kolikon kaksi puolta, sillä kun toinen näkyy meille, toinen muuttuu näkymättömäksi. Molemmat vastustavat toistensa vaikutuksia kehoon. Joten voimme vähentää ahdistustasoa ilman masennuslääkkeiden apua.

Luonnolliset kuntoilumenetelmät, kuten akupunktio, jooga, meditaatio jne., ovat parempia tekniikoita pitkällä juoksulla. Fyysisen ja henkisen terveytemme välillä on vahva yhteys, mikä antaa loistavan idean parantaa mielisairautta fyysisellä toiminnalla, kuten hengitys- tai nauruharjoittelulla, aerobicilla, tanssilla jne.

Kuinka ahdistustasoa voidaan hallita?

Oikea ruokavalio on osa vain kuntoa, ja kofeiinin saannin rajoittaminen yhteen kuppiin päivässä ja runsaan veden juominen sen sijaan vaikuttaa terveyteen terveellisesti ja positiivisesti. Ajan viettäminen luonnon kanssa ja raitista ilmaa hengittäminen antaa positiivisia fiiliksiä.

Lisäksi ystävien tai perheenjäsenten kanssa kävely tai lenkkeily on äärimmäistä nautintoa sekä stressin lievittäjä. Auringon alla istuminen varsinkin talvisin tuo D-vitamiinia ja rauhoittaa kehoa ja mieltä.

Naisilla on todennäköisemmin ahdistuneisuusongelmia kuin miehillä. Ja tiedämme, että heillä on vastuu perheestään ja kodistaan. Siksi heidän on välttämätöntä osallistua kuntoharjoitteluun.

Jopa lasten kanssa leikkiminen, lattialla tanssiminen vapaa-ajalla voi olla heille loistava vaihtoehto pysyä poissa mielenterveysongelmista. Yleensä naiset väsyvät ja kyllästyvät kotona, jos he eivät liity mihinkään viihdyttävään toimintaan. Niinpä kunto-ohjelmat näyttävät tuolloin parhaalta vaihtoehdolta saada kehonsa kuntoon ja pitämään itsensä henkisesti kunnossa.

Kuinka liikunta voi auttaa lievittämään ahdistusta

Kyllä, kunto voi olla tehokas työkalu ahdistuksen hallinnassa ja vähentämisessä. Säännöllisellä fyysisellä aktiivisuudella on osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen, mukaan lukien ahdistuksen lievitys.

Näin kunto voi auttaa lievittämään ahdistusta:

  1. Neurokemiallinen tasapaino: Liikunta laukaisee välittäjäaineiden, kuten endorfiinien, serotoniinin ja dopamiinin, vapautumisen, joilla on rooli mielialan säätelyssä. Nämä kemikaalit lisäävät onnellisuuden tunnetta, rentoutumista ja yleistä hyvinvointia ja auttavat torjumaan ahdistuksen oireita.
  2. Stressin vähentäminen: Fyysinen aktiivisuus alentaa stressihormonien, kuten kortisolin ja adrenaliinin, tasoa. Momentoimalla näitä hormoneja liikunta auttaa hallitsemaan kehon stressireaktiota ja edistää rauhallisuuden tunnetta.
  3. Häiriö ja keskittyminen: Harjoittelu siirtää huomiosi pois ahdistuneista ajatuksista. Keskittyminen liikkeisiin, hengitykseen ja fyysisiin tuntemuksiin harjoituksen aikana voi katkaista huolen ja märehtimisen kierteen.
  4. Lisääntynyt mielen ja kehon yhteys: Fitness-harjoitukset edistävät vahvaa mielen ja kehon yhteyttä, edistävät mindfulnessia ja maadoittavat sinut nykyhetkeen. Tämä mindfulness voi auttaa vähentämään ahdistusta ohjaamalla huomiosi pois tulevista huolenaiheista.
  5. Parempi unen laatu: Säännöllinen liikunta voi parantaa unen laatua ja kestoa. Laadukas uni on välttämätöntä ahdistuksen hallinnassa, sillä unen puute voi pahentaa levottomuutta ja jännitystä.
  6. Sosiaalinen kanssakäyminen: Ryhmäliikuntatunneille osallistuminen tai ystävien kanssa treenaaminen tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja tukeen. Sosiaalinen sitoutuminen voi torjua eristäytymisen tunteita, jotka usein liittyvät ahdistukseen.
  7. Itsetunto ja itseluottamus: Kuntotavoitteiden saavuttaminen lisää itsetuntoa ja itseluottamusta. Harjoittelun suorittamisesta tai virstanpylväiden saavuttamisesta saatu onnistumisen tunne voi johtaa parempaan itsevarmuuteen muilla elämänalueilla.
  8. Lihasjännityksen vähentäminen: Fyysinen aktiivisuus auttaa vapauttamaan jännitystä lihaksissa, mikä on usein ahdistuksen fyysinen ilmentymä. Harjoittelulla saavutettava rentoutuminen voi vaikuttaa positiivisesti henkiseen hyvinvointiin.
  9. Ahdistuneisuuden selviytymisstrategiat: Kuntoharjoittelu toimii terveenä selviytymismekanismina ahdistuksen hallinnassa. Se tarjoaa vaihtoehtoisen tavan kanavoida hermostunutta energiaa ja stressiä vähentäen taipumusta kääntyä epäterveellisiin selviytymistottumuksiin.
  10. Hengityksen säätely: Monet kuntoilutoiminnot, kuten jooga ja meditaatio, korostavat hallittuja hengitystekniikoita. Säännellyn hengityksen harjoittelua harjoituksen aikana voidaan soveltaa kohonneen ahdistuksen aikoina rauhan tunteen aikaansaamiseksi.
  11. Neuroplastisuus ja kognitiiviset edut: Harjoittelu on yhdistetty neuroplastisuuteen, aivojen kykyyn mukautua ja johdottaa itsensä uudelleen. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus voi johtaa myönteisiin muutoksiin aivojen rakenteessa ja toiminnassa, mikä edistää kognitiivista kestävyyttä ahdistusta vastaan.
  12. Henkilökohtainen voimaantuminen: Johdonmukainen osallistuminen kuntoilurutiineihin edistää fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin hallintaa. Tämä voimaannuttaminen voi torjua avuttomuuden tunteita, jotka usein liittyvät ahdistukseen.

Vaikka kunto voi olla arvokas strategia ahdistuksen hallintaan, on tärkeää ymmärtää, että se ei välttämättä ole erillinen ratkaisu kaikille. Jos koet vakavaa tai jatkuvaa ahdistusta, harkitse mielenterveysalan ammattilaisten tukemista, jotka voivat tarjota henkilökohtaista ohjausta ja tarpeisiisi räätälöityjä toimia.

Mitkä harjoitukset sopivat parhaiten ahdistukseen?

Tietyntyyppisten harjoitusten harjoittaminen voi olla erityisen hyödyllistä ahdistuksen lievittämisessä. Vaikka millä tahansa fyysisellä aktiivisuudella voi olla myönteisiä vaikutuksia mielenterveyteen, tietyt harjoitukset ovat erityisen tehokkaita vähentämään ahdistustasoa. Tässä on joitain harjoituksia, joiden tiedetään olevan hyödyllisiä:

  1. Aerobiset harjoitukset: Aerobiset tai sydän- ja verisuoniharjoitukset tunnetaan mielialaa lisäävistä vaikutuksistaan. Aktiviteetit, kuten reipas kävely, lenkkeily, pyöräily, uinti ja tanssi lisäävät sykettäsi edistäen endorfiinien vapautumista ja vähentäen stressihormoneja.
  2. Jooga: Jooga yhdistää fyysiset asennot, hallitun hengityksen ja mindfulnessin. Sen rauhoittava luonne tekee siitä erinomaisen vaihtoehdon ahdistuksen vähentämiseen. Jooga rohkaisee rentoutumaan, lisää kehon tietoisuutta ja auttaa hallitsemaan mielen ja kehon yhteyttä.
  3. Taiji: Kuten jooga, tai chi on mielen ja kehon harjoitus, joka sisältää hitaita, virtaavia liikkeitä ja syvää hengitystä. Se edistää rentoutumista, tasapainoa ja henkistä keskittymistä, mikä tekee siitä tehokkaan ahdistuksen vähentämisessä.
  4. Pilates: Pilates keskittyy ydinvoimaan, joustavuuteen ja hallittuihin liikkeisiin. Se edistää kehon tietoisuutta, ryhtiä ja tietoista hengitystä, jotka kaikki auttavat vähentämään ahdistusta ja stressiä.
  5. Korkean intensiteetin intervalliharjoittelu (HIIT): HIIT sisältää lyhyiden intensiivisen harjoittelun ja lepojaksojen vuorottelemisen. Se ei ole vain tehokas fyysisen kunnon parantamiseen, vaan myös mielialan kohottamiseen ja ahdistuksen vähentämiseen.
  6. Tietoinen kävely: Kävely luonnossa tai hiljaisessa ympäristössä mindfulnessin harjoittamisen aikana voi olla uskomattoman rauhoittavaa. Kiinnitä huomiota ympärilläsi oleviin nähtävyyksiin, ääniin ja tuntemuksiin ja anna mielesi keskittyä nykyhetkeen.
  7. Ryhmäliikuntatunnit: Ryhmäliikuntatunneille osallistuminen voi tarjota sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyden tunnetta, mikä voi auttaa lievittämään ahdistukseen usein liittyvää eristyneisyyden tunnetta.
  8. Uima: Uinti tarjoaa sekä sydän- ja verisuonihyötyjä että rauhoittavan vaikutuksen vedonlyöntien rytmisen luonteen ja veden rauhoittavien ominaisuuksien ansiosta.
  9. Tanssii: Tanssissa yhdistyvät fyysinen liike, rytmi ja musiikki edistäen itseilmaisua ja positiivisia tunteita. Se voi olla hauska ja tehokas tapa vähentää ahdistusta.
  10. Vaellus: Luonnon ympäröimä ja kohtalainen fyysinen aktiivisuus patikoinnin kautta voi edistää rentoutumista ja auttaa selkeyttämään mieltäsi.
  11. Venyttely ja syvä hengitys: Hellävarainen venyttely yhdistettynä syvään hengitysharjoitukseen voi auttaa vapauttamaan lihasjännitystä ja aktivoimaan kehon rentoutumisreaktiota.
  12. Mindfulness-meditaatio: Vaikka mindfulness-meditaatio ei ole perinteinen harjoitus, siihen liittyy keskittynyt hengitys ja läsnäolo tällä hetkellä. Säännöllinen harjoittelu voi auttaa hallitsemaan ahdistusta ja parantaa yleistä hyvinvointia.

Tärkeitä huomioita

  • Valitse harjoituksia, joista pidät varmistaaksesi johdonmukaisuuden.
  • Aloita hitaasti ja lisää intensiteettiä vähitellen ylikuormituksen estämiseksi.
  • Keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa ennen uuden harjoitusrutiinin aloittamista, varsinkin jos sinulla on jokin taustalla oleva sairaus.

Muista, että oikean harjoitusrutiinin löytäminen ahdistukseen on henkilökohtainen matka. Kokeile eri toimintoja löytääksesi, mikä resonoi sinulle eniten. Johdonmukaisuus on avainasemassa, ja näiden harjoitusten sisällyttäminen rutiiniin voi johtaa merkittäviin parannuksiin henkisessä hyvinvoinnissasi ajan myötä.

Jos ahdistus vaikuttaa vakavasti jokapäiväiseen elämääsi, harkitse mielenterveysalan ammattilaisten ohjausta sen lisäksi, että liität harjoituksen selviytymisstrategioihin.

Johtopäätös

Pitkäkestoisten vaikutusten saavuttamiseksi sinun on sisällytettävä kaikenlainen fyysinen aktiivisuus päivittäiseen aikatauluun. Fyysinen aktiivisuus tuottaa endorfiineja, jotka antavat meille euforisen tunteen harjoituksen jälkeen. Kärsivällisyys on ominaisuus, joka voidaan saavuttaa fyysisellä tai henkisellä kunto-ohjelmalla.

Muut attribuutit, kuten tyyneys ja rauhallinen käyttäytyminen, ovat välttämättömiä sosiaalisille suhteille. Useat tutkimukset ovat tulleet siihen tulokseen, että hyväkuntoinen pysyy ystävällisenä eikä koskaan joudu minkäänlaisiin kiistoihin.

Dietrich Grabbe

Kunto- ja terveysasiantuntija

Dietrich Grabbe on laajalti tunnustettu Saksan tärkeimmäksi kunnon ja terveyden asiantuntijaksi. Dietrichin syvällinen tietämys kattaa liikuntatieteen, ravitsemuksen ja henkisen hyvinvoinnin, mikä tekee hänestä alan halutun asiantuntijan.




Kommenttien lisääminen on estetty